www.koskinverkko.com

koskinverkon etusivulle

Keskustelun etusivulle
Avaa ketjutetussa näkymässä

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute (Yleistä keskustelua)

kirj. mvonkarne, 03.01.2018, 09:31 @ Pälkäneeltä päin

Fosfaatin tärkeyttä korostaa myös se, että se on pääravintoaine, joka ei kierrä ilman kautta. Peltojen köyhtyminen johtuu käsittääkseni fosfaattien puutteesta. Muttei pidä unohtaa muitakaan pääravinteita.

Pääravintoaineita ovat N, P ja K, eli typpi, fosfori ja kalium. Typpi tunnetusti kiertää ilmakehän kautta, tosin sen kertyminen peltoon edellyttää typensitojabakteerien toiminnallisuutta, eli elävää multaa. Tämähän se on mullan ero esim hiekkaan ja saveen verrattuna; se elää.

Mutta näistä ravintoaineista. Farmarin poikana tiedän että N kasvattaa kasvien vihreitä osia, P kukkia ja K juuria, mutta myöskin K triggaa kukinnan alkamisen. Esim. Chiliharrastuksessa aiheutan pakotetusti kukinnan antamalla K-rikasta lannoitetta aikaisin; ne hetelmät kun ei ehdi muutoin kypsyä. Mm. Antiikin roomassa kuulemma potaskaa(potasium=kalium) kärrättiin Carthagosta asti Rooman pelloille. Perunan Y-lannoksessa ja puutarhan syyslannoitteessa on paljon kaliumia. Näin, jotta tulee isot juuret joilla selviää talvesta.

Ja typpi ja fosfori? No lepakonlantaa kaivettiin myöhemmin EteläAmerikan lepakkoluolista ja tuotiin purjelaivoilla Eurooppaan. Tämä tuonti loppui vasta kun noin 1800 luvun loppupuolella opittiin valmistamaan syntettisesti lannoitteita. Samat tehtaat sitten toki tekivät taistelukaasuja jokusen vuoden kuluttua (sama kai tehostaako peltojen tuottoa, vai karsiiko syöviä suita, näin nälänhädän kannalta).

Mutta niin, se fosfaatti on ongelma myös siksi, että sitä valuu meriin ja se aiheuttaa rehevöitymisen. Ainoa tapa saada fosfaatti meristä takaisin peltoon, on troolata särkiä ja jauhaa ne peltoon. Kaliumsuolat taasen ovat vesiliukoisia ja alkalimetalleja käsittääkseni on runsaahkosti luonnonvesissä, kenties pohjavedessäkin, mutta ainakin maaperästä sitä liukenee myös.

Hienoravinteet taasen ovat lähinnä mineraaleja joiden määrät peltoon ovat pienehköt, mutta joiden suhde vaikuttaa siihen, mikä kasvaa ja mikä ei. Vähän kuten pellon pH, ja tähänkin alkalaimetalleilla voi vaikuttaa; pellot happamoituvat kun kaliumia ja muita näitä poistuu liikaa. Tuhka näitä on perinteisesti palauttanut kiertoon.

  luettu 1190 kertaa

Koko viestiketju:

 

Keskustelun etusivulle
105917 viestiä 8419 viestiketjussa, 126 rekisteröitynyttä käyttäjää, 8 verkossa (0 rekisteröitynyttä, 8 vierasta)
Ota yhteyttä!