www.koskinverkko.com

koskinverkon etusivulle

Keskustelun etusivulle
Avaa ketjutetussa näkymässä

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee (Vapaa-aika ja harrastukset)

kirj. Pauli Kiuru, 27.03.2018, 11:49

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta miljoona suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ilman älypuhelinta on noin puoli miljoonaa kansalaista samasta ikäryhmästä. Digitaidoton on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä. Useimmiten puhutaan pankki- ja viranomapalveluista ja niiden käytöstä. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt erilaisten sivistyksellisten ja kulttuurillisten palveluiden saavutettavuus ja merkitys.

Verkkoympäristössä on runsaasti kulttuuritarjontaa. Lehdet ja kirjat, tv-ohjelmat ja ohjelma-arkistot, musiikki sekä elokuvat ovat myös kotioloista kaikkien saavutettavissa. Lisäksi esimerkiksi arkistot tarjoavat mielenkiintoista tietoa lähisukupolvien vaiheista. Ilman perehdytystä ja sopivaa laitetta jää paljosta sellaisesta paitsi, joka muuten rikastuttaisi elämää.

Moni varttunut kansalainen on kertonut minulle hieman närkästyneenä, että television uutisissa viitataan usein verkkosivuihin syventävän tiedon saamiseksi. ”Lisää tietoa verkkosivuillamme” -maininnat häiritsevät varmasti eniten heitä, joilla ei ole mahdollisuutta palvelun käyttämiseen. Uteliaisuuden herättyä valitettavan moni joutuu toteamaan, ettei hänellä ole todellisuudessa mahdollisuutta hakea tarjottua tietoa.

Omatoimisuutta pelätään, koska verkkomaailman riskeistä varoitellaan. Moni ajattelee sinänsä aivan perustellusti, että riskien välttäminen digimaailman ulkopuolella pysymällä on parempi vaihtoehto kuin elinpiirin laajentaminen uutta oppimalla ja verkon mahdollisuudet hyödyntäen. Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitäkään.

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta ansaitsee työstään kiitokset samoin kuin Marttaliitto. Arvokasta käytön tukea ja opetusta tarjoavat myös monet viranomaiset, yritykset, kirjastot, kansalaisopistot ja kansalaisjärjestöt. Ongelma on, että tieto tuesta on sirpaleista ja digitaidottomalle avun löytäminen on erityisen vaikeaa.

Valtiovarainministeriön AUTA-hanke on tehnyt hyvää kokeilu- ja selvitystyötä kehittämällä valtakunnallisen digituen toimintamallin. Digituen toimintamallia aletaan testata syksyllä 2018 luomalla kokeilumaakuntiin digituen verkosto. Jatkossa Suomi.fi-palveluun on tarkoitus koota näkyville tieto digituen antajista, mikä helpottaa tuen löytämistä. On tarpeen, että digituesta viestitään alueellisesti ja valtakunnallisesti esimerkiksi lehdissä, palvelupisteissä ja kirjastoissa. Viestintää kaikista digituen tarjoajista on lisättävä, ja tähän tarvitaan koko kentän panosta viranomaisista järjestöihin ja kirjastoihin.

Maakuntauudistuksen yhteydessä huomioidaan maakuntien digituen koordinoiva ja järjestävä rooli omilla alueillaan. Myös seuraavassa hallitusohjelmassa ikääntyneiden digitaitojen parantamiseen tarvitaan lisää vauhtia. Vastuuta ja rahoitusta pitää antaa kirjastoille, kansalaisopistoille sekä muulle vapaalle sivistystyölle digitaitojen jalkauttamiseksi ikäihmisille. Uuden oppiminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen lisäävät omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä kotona vietettäviä elinvuosia.

Pauli Kiuru(kok)
Kansanedustaja

Julkaistu: Aamulehti 26.3.2018

  luettu 1665 kertaa

Koko viestiketju:

 

Keskustelun etusivulle
105838 viestiä 8412 viestiketjussa, 126 rekisteröitynyttä käyttäjää, 7 verkossa (0 rekisteröitynyttä, 7 vierasta)
Ota yhteyttä!