www.koskinverkko.com

koskinverkon etusivulle

Keskustelun etusivulle
Lineaarinen

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute (Yleistä keskustelua)

kirj. Pälkäneeltä päin, 28.12.2017, 10:43

No niin, näin joulun alla on mahdollisuus katsella vuotta taakseppäin. Ja kyllähän sieltä mielenkiintoisia asioita palautuu mieleen, sellaisia joita seurasi aikaisemmin. Esim. fosfaatti.

Suomen hallitushan antoi fosfaattimme, olikos se nyt 1% kauppahinnalla, esiintymän raaka-aine arvosta Norjalaisille. No, kauppahinta kerättiin varmaan vuodessa pelkästään suomalaisilta käyttäjiltä takaisin. Vähän niinkuin Sonerankin myynti aikoinaan. Jo pelkät valtion puhlinkulut vuodessa olivat suuremmat kuin myynnistä saadut tulot. Yhtä kaikki...

Kun katsotaan fosfaattia maailmanlajuisest niin 80% siitä on Gambiassa. Maa joka oli rauhallinen ja jossa kävi paljon suomalaisturistejakin. Mutta vuoden alussa ulkomaat sekaantuivat maan sisäiseen politiikkaan saaden aikaa sekasortoa ja poikkeustilan. Sillä seurauksella että tietyt amerikkalaiset tahot ovat saaneet hallintaansa maan fosfaattivarannot.

Tämä tarkoittaa sitä että kun samat tahot omistavat sekä Gambian että välilliset Suomen fosfaatit, niin maailmanlaajuisesti siitä tulee pula. Kuvitelkaa maatalous ilman keinolannoitteita. Miten käy esim. Kiinan maatalouden? Tai Suomen? Karjatilojen määrä on Suomessakin laskenut jatkuvasti. Karjan lanta ei ole niin tehokasta kuin keinlannoitteet koska sen pitäisi antaa palaa kunnolla. ja nykyisissä liemilantaloissa se ei pala kuten ennen avolantaloissa tai pelloilla.

On siis odotettavissa mielenkintoisia aikoja sekä Suomessa että maailmalla. Fosfaattia kun ei ole ihan joka maan kolkassa ja nyky yhteiskunnassa sillä on merkittävä rooli ihmisten ruokkimisessa.

Euroopassa kantaväestö tosin vähenee, mutta Afrikassa ja Aasiassa vielä kasvaa. Niin että... Tuleeko aika jolloin Suomi on alistettu Kiinalle, entisten Venäjän ja Rutsin lisäksi? Vai pitääkö amerikkalaiset monikansalliset yhtiöt Suomea jatkossakin kovassa kuristusotteessaan? Sen tulevaisuus näyttää. Kuten myös sen, paljonko jatkossa Afrikassa soditaan esim. fosfaatista.

  luettu 589 kertaa

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute

kirj. JuX, 28.12.2017, 19:51 @ Pälkäneeltä päin

No niin, näin joulun alla on mahdollisuus katsella vuotta taakseppäin. Ja kyllähän sieltä mielenkiintoisia asioita palautuu mieleen, sellaisia joita seurasi aikaisemmin. Esim. fosfaatti.

Suomen hallitushan antoi fosfaattimme, olikos se nyt 1% kauppahinnalla, esiintymän raaka-aine arvosta Norjalaisille. No, kauppahinta kerättiin varmaan vuodessa pelkästään suomalaisilta käyttäjiltä takaisin. Vähän niinkuin Sonerankin myynti aikoinaan. Jo pelkät valtion puhlinkulut vuodessa olivat suuremmat kuin myynnistä saadut tulot. Yhtä kaikki...

Kun katsotaan fosfaattia maailmanlajuisest niin 80% siitä on Gambiassa. Maa joka oli rauhallinen ja jossa kävi paljon suomalaisturistejakin. Mutta vuoden alussa ulkomaat sekaantuivat maan sisäiseen politiikkaan saaden aikaa sekasortoa ja poikkeustilan. Sillä seurauksella että tietyt amerikkalaiset tahot ovat saaneet hallintaansa maan fosfaattivarannot.

Tämä tarkoittaa sitä että kun samat tahot omistavat sekä Gambian että välilliset Suomen fosfaatit, niin maailmanlaajuisesti siitä tulee pula. Kuvitelkaa maatalous ilman keinolannoitteita. Miten käy esim. Kiinan maatalouden? Tai Suomen? Karjatilojen määrä on Suomessakin laskenut jatkuvasti. Karjan lanta ei ole niin tehokasta kuin keinlannoitteet koska sen pitäisi antaa palaa kunnolla. ja nykyisissä liemilantaloissa se ei pala kuten ennen avolantaloissa tai pelloilla.

On siis odotettavissa mielenkintoisia aikoja sekä Suomessa että maailmalla. Fosfaattia kun ei ole ihan joka maan kolkassa ja nyky yhteiskunnassa sillä on merkittävä rooli ihmisten ruokkimisessa.

Euroopassa kantaväestö tosin vähenee, mutta Afrikassa ja Aasiassa vielä kasvaa. Niin että... Tuleeko aika jolloin Suomi on alistettu Kiinalle, entisten Venäjän ja Rutsin lisäksi? Vai pitääkö amerikkalaiset monikansalliset yhtiöt Suomea jatkossakin kovassa kuristusotteessaan? Sen tulevaisuus näyttää. Kuten myös sen, paljonko jatkossa Afrikassa soditaan esim. fosfaatista.

Tosiaan, Kemira luopui lannoitteista halvalla norjalaiselle Yaralle.
Kemiran takana valtio. Fosfaatista en osaa sanoa, mutta eiköhän tuota markkinoilla ole, maatalous kun on todella valtava bisnes.


Soneran historia lähti Suomen lennätinlaitoksesta, siitä Posti-ja Telelaitoksen kautta Soneraksi ja fuusio ruotsalaisen Telian kanssa. Kuluttajan kannalta pelkästään hyvä asia, että hinnat vapautuivat kilpailulle. Karkea virhe oli se, että Saksasta ostettiin "ilmaa" Relanderin aikana, se maksoi hunajaa.

  luettu 505 kertaa

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute

kirj. Kotitarvekalastaja, 30.12.2017, 12:04 @ JuX


Tosiaan, Kemira luopui lannoitteista halvalla norjalaiselle Yaralle.
Kemiran takana valtio. Fosfaatista en osaa sanoa, mutta eiköhän tuota markkinoilla ole, maatalous kun on todella valtava bisnes.

Rikkihappo oy ja Typpi oy yhdistettiin ja tuli Kemira. Lannoiteosa sai nimen Kemira GrowHow. Lannoitteet myytiin norjalaiselle Yaralle, koska se ei kuulemma kuulunut Kemiran ydinliiketoimintaan. Väite on aivan uskomaton, koska eräs puolue hehkuttaa kotimaisen elintarviketuotannon puolesta. Keskustapuolueen toiminta joutuu omituiseen valoon. Lannoitekaupan yhteydessä Yara sai Länsi-Euroopan suurimman fosfaattikaivoksen Jyrki Kataisen kotipaikkakunnalta Siilinjärveltä.

  luettu 460 kertaa

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute

kirj. Pälkäneeltä päin, 30.12.2017, 12:11 @ Kotitarvekalastaja

Näinhan se aikoinaan meni.

  luettu 457 kertaa

Fosfaatti, siitä puhe mistä puute

kirj. mvonkarne, 03.01.2018, 09:31 @ Pälkäneeltä päin

Fosfaatin tärkeyttä korostaa myös se, että se on pääravintoaine, joka ei kierrä ilman kautta. Peltojen köyhtyminen johtuu käsittääkseni fosfaattien puutteesta. Muttei pidä unohtaa muitakaan pääravinteita.

Pääravintoaineita ovat N, P ja K, eli typpi, fosfori ja kalium. Typpi tunnetusti kiertää ilmakehän kautta, tosin sen kertyminen peltoon edellyttää typensitojabakteerien toiminnallisuutta, eli elävää multaa. Tämähän se on mullan ero esim hiekkaan ja saveen verrattuna; se elää.

Mutta näistä ravintoaineista. Farmarin poikana tiedän että N kasvattaa kasvien vihreitä osia, P kukkia ja K juuria, mutta myöskin K triggaa kukinnan alkamisen. Esim. Chiliharrastuksessa aiheutan pakotetusti kukinnan antamalla K-rikasta lannoitetta aikaisin; ne hetelmät kun ei ehdi muutoin kypsyä. Mm. Antiikin roomassa kuulemma potaskaa(potasium=kalium) kärrättiin Carthagosta asti Rooman pelloille. Perunan Y-lannoksessa ja puutarhan syyslannoitteessa on paljon kaliumia. Näin, jotta tulee isot juuret joilla selviää talvesta.

Ja typpi ja fosfori? No lepakonlantaa kaivettiin myöhemmin EteläAmerikan lepakkoluolista ja tuotiin purjelaivoilla Eurooppaan. Tämä tuonti loppui vasta kun noin 1800 luvun loppupuolella opittiin valmistamaan syntettisesti lannoitteita. Samat tehtaat sitten toki tekivät taistelukaasuja jokusen vuoden kuluttua (sama kai tehostaako peltojen tuottoa, vai karsiiko syöviä suita, näin nälänhädän kannalta).

Mutta niin, se fosfaatti on ongelma myös siksi, että sitä valuu meriin ja se aiheuttaa rehevöitymisen. Ainoa tapa saada fosfaatti meristä takaisin peltoon, on troolata särkiä ja jauhaa ne peltoon. Kaliumsuolat taasen ovat vesiliukoisia ja alkalimetalleja käsittääkseni on runsaahkosti luonnonvesissä, kenties pohjavedessäkin, mutta ainakin maaperästä sitä liukenee myös.

Hienoravinteet taasen ovat lähinnä mineraaleja joiden määrät peltoon ovat pienehköt, mutta joiden suhde vaikuttaa siihen, mikä kasvaa ja mikä ei. Vähän kuten pellon pH, ja tähänkin alkalaimetalleilla voi vaikuttaa; pellot happamoituvat kun kaliumia ja muita näitä poistuu liikaa. Tuhka näitä on perinteisesti palauttanut kiertoon.

  luettu 373 kertaa
Keskustelun etusivulle
105008 viestiä 8359 viestiketjussa, 124 rekisteröitynyttä käyttäjää, 9 verkossa (1 rekisteröitynyttä, 8 vierasta)
Ota yhteyttä!