www.koskinverkko.com

koskinverkon etusivulle

Keskustelun etusivulle
Lineaarinen

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee (Vapaa-aika ja harrastukset)

kirj. Pauli Kiuru, 27.03.2018, 11:49

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta miljoona suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ilman älypuhelinta on noin puoli miljoonaa kansalaista samasta ikäryhmästä. Digitaidoton on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä. Useimmiten puhutaan pankki- ja viranomapalveluista ja niiden käytöstä. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt erilaisten sivistyksellisten ja kulttuurillisten palveluiden saavutettavuus ja merkitys.

Verkkoympäristössä on runsaasti kulttuuritarjontaa. Lehdet ja kirjat, tv-ohjelmat ja ohjelma-arkistot, musiikki sekä elokuvat ovat myös kotioloista kaikkien saavutettavissa. Lisäksi esimerkiksi arkistot tarjoavat mielenkiintoista tietoa lähisukupolvien vaiheista. Ilman perehdytystä ja sopivaa laitetta jää paljosta sellaisesta paitsi, joka muuten rikastuttaisi elämää.

Moni varttunut kansalainen on kertonut minulle hieman närkästyneenä, että television uutisissa viitataan usein verkkosivuihin syventävän tiedon saamiseksi. ”Lisää tietoa verkkosivuillamme” -maininnat häiritsevät varmasti eniten heitä, joilla ei ole mahdollisuutta palvelun käyttämiseen. Uteliaisuuden herättyä valitettavan moni joutuu toteamaan, ettei hänellä ole todellisuudessa mahdollisuutta hakea tarjottua tietoa.

Omatoimisuutta pelätään, koska verkkomaailman riskeistä varoitellaan. Moni ajattelee sinänsä aivan perustellusti, että riskien välttäminen digimaailman ulkopuolella pysymällä on parempi vaihtoehto kuin elinpiirin laajentaminen uutta oppimalla ja verkon mahdollisuudet hyödyntäen. Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitäkään.

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta ansaitsee työstään kiitokset samoin kuin Marttaliitto. Arvokasta käytön tukea ja opetusta tarjoavat myös monet viranomaiset, yritykset, kirjastot, kansalaisopistot ja kansalaisjärjestöt. Ongelma on, että tieto tuesta on sirpaleista ja digitaidottomalle avun löytäminen on erityisen vaikeaa.

Valtiovarainministeriön AUTA-hanke on tehnyt hyvää kokeilu- ja selvitystyötä kehittämällä valtakunnallisen digituen toimintamallin. Digituen toimintamallia aletaan testata syksyllä 2018 luomalla kokeilumaakuntiin digituen verkosto. Jatkossa Suomi.fi-palveluun on tarkoitus koota näkyville tieto digituen antajista, mikä helpottaa tuen löytämistä. On tarpeen, että digituesta viestitään alueellisesti ja valtakunnallisesti esimerkiksi lehdissä, palvelupisteissä ja kirjastoissa. Viestintää kaikista digituen tarjoajista on lisättävä, ja tähän tarvitaan koko kentän panosta viranomaisista järjestöihin ja kirjastoihin.

Maakuntauudistuksen yhteydessä huomioidaan maakuntien digituen koordinoiva ja järjestävä rooli omilla alueillaan. Myös seuraavassa hallitusohjelmassa ikääntyneiden digitaitojen parantamiseen tarvitaan lisää vauhtia. Vastuuta ja rahoitusta pitää antaa kirjastoille, kansalaisopistoille sekä muulle vapaalle sivistystyölle digitaitojen jalkauttamiseksi ikäihmisille. Uuden oppiminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen lisäävät omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä kotona vietettäviä elinvuosia.

Pauli Kiuru(kok)
Kansanedustaja

Julkaistu: Aamulehti 26.3.2018

  luettu 1666 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. Tavallinen Suomalainen 1, 27.03.2018, 19:21 @ Pauli Kiuru

Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta miljoona suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ilman älypuhelinta on noin puoli miljoonaa kansalaista samasta ikäryhmästä. Digitaidoton on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä. Useimmiten puhutaan pankki- ja viranomapalveluista ja niiden käytöstä. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt erilaisten sivistyksellisten ja kulttuurillisten palveluiden saavutettavuus ja merkitys.

Huoli on aiheellinen.Itse tunnistan monta ns vanhusta, joiden elämänlaatu on kärsinyt yhteiskuntamme muuttuessa "dikiaikaan".Onko se sitten heidän vikansa että pankit,kelat ja monet muut valtionkin laitoksissa asioidaan pelkästään "koneilla" Ei valtiovallan AUTA-projektit ole kuin silmälumetta ongelman hoitoo.Jotkut edustajamme puhuvat kulttuurin ja sivistyksen ulkopuolelle jäämisestä.Todellisuudessa monet jäävät ulkopuolelle elämisen perustarpeista.
Aikanaan Soneralta lupaudettiin ettei lankapuhelimen mahdollisuus häviä,nyt Telia repii kantaverkkoo irti tolpista,mitä tilalle...
Pankit häviävät pikku-kaupungeista,omia rahojamme emme voi nostaa kuin määrättynä päivänä .Esim. Nordean SUOMEEN tuloa hurrattiin .Mutta lähtöä Koskista moni ei.
Terveyskeskusten kelan tms asioinnin helpottaminen sitä apua tarvitsijoille on mielestäni ykkösasia. Eikö?

  luettu 1582 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. Juhani Saares, 28.03.2018, 09:04 @ Tavallinen Suomalainen 1

Tässä yläpuolella kaksi digin väärinymmärtänyttä!
Digi EI ole mikään viisauden ja tiedon tynnyri, vaan ainoastaan tapa siirtää tietoa tietyssä muodossa. Se kantaa tietoa vastaavasti, kuin ula nykyisin radiossa, pal ja ntsc väritv standardit aiemmin televisiossa, jotka on nykyisin on korvattu kantoaallon moduloinnilla digitaaliseen muotoon.

Kun ääni, kuva, tekstitieto ym otetaan vastaan on ne purettava digitaalisesta
muodosta takaisin analogiseksi, jotta korva ja silmä ne tajuisivat!
Myös kirjoitettu teksti puretaan vanhoiksi kunnon aakkosiksi, jotta analoginen
ihminen tajuaisi sitä!

Minkäänlaista tiedon paranemista, lisääntymistä, tässä prosessissa ei voi syntyä!

Tästä edelläkerrotusta syystä, ei pitäisi vannoa digin nimiin,
se on hyvä tiedonsiirtotapa, jossa tapahtuu välitettävän signaalin vääristymistä hyvin vähän.

Television puolella taas saatiin yhden analogisen signaalin vaatimaan tilaan 8-9
digitaaliseksi muunnettua ohjelmakanavaa!

Äänilevyjen puolella selkeitä etuja oli krahinoiden, pölyrapsahtelujen poisjäänti, ja tieto mahtui (kompressoituna) paljon pienempään levykokoon!

Kiva leikkiä opettajaa Jussi!

  luettu 1566 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. Tavallinen Suomalainen 1, 28.03.2018, 09:34 @ Juhani Saares

Kiva leikkiä opettajaa Jussi

Tässä ny puhuttiin vaan dikin tuomista muutoksista.Ei siitä ,mitä se on.Eikö?

  luettu 1572 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. JS, 04.04.2018, 08:14 @ Tavallinen Suomalainen 1

Digi kirjoitetaan G kirjaimella, pitää näköjään tavistakin opettaa! Eikö?

Jussi

  luettu 1443 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. Oikeakielinen, 17.04.2018, 11:08 @ Tavallinen Suomalainen 1

Kuinka tärkeilijöiden ykkönen (1), niinkuin nimimerkissäsi osoitat. missä nukut,
kun nukut hetekassa? Ei ei todellakaan, vaan nukut Helsingin Teräskalusteen teke-
mässä metallisängyssä!
Entä, kun siirrät maata katepillarilla? Ei et siirrä, vaan siirrät maata cater-
pillar merkkisellä maansiirtokoneella!

  luettu 1180 kertaa

Digituella myös kulttuurin saavutettavuus paranee

kirj. Tavallinen Suomalainen 1, 17.04.2018, 11:30 @ Oikeakielinen

Kuinka tärkeilijöiden ykkönen (1), niinkuin nimimerkissäsi osoitat. missä nukut,
kun nukut hetekassa? Ei ei todellakaan, vaan nukut Helsingin Teräskalusteen teke-
mässä metallisängyssä!
Entä, kun siirrät maata katepillarilla? Ei et siirrä, vaan siirrät maata cater-
pillar merkkisellä maansiirtokoneella!

Tulipa mieleen inttiajalta alokaskuulustelussa edellä olijan ja kantaväestön keskustelu, missä alokasta koitettiin opettaa. "Mikäs alokkaan ammatti on siviilissä" Olen hitsari,sanoi alokas. "Ei sitä noin sanota, vaan hitsaaja" oikoi yli-innokas (vrt. Oikeakielinen)kantapeikko. "Kyllä, herra ..Sotilasmestaaja" vastasi alokas mennessään.
Eli oppi meni kyllä perille: Eikö?

  luettu 1180 kertaa
Keskustelun etusivulle
105838 viestiä 8412 viestiketjussa, 126 rekisteröitynyttä käyttäjää, 3 verkossa (0 rekisteröitynyttä, 3 vierasta)
Ota yhteyttä!